Maitoa vai maitojuomaa

Maitoa vai maitojuomaa

Maitoa käytetään Suomessa paljon ruokajuomana ja mielikuva, joka siitä annetaan, viittaa Suomen vehreään luontoon. Suuri kohu nousi jokin aika sitten, kun Arla toikin kauppoihin ruotsalaista maitoa. Tämä nosti lähes kansanliikkeen suomalaisen maidon puolesta.

Nykyisin maito ei ole ihan ”sitä ihteään”,vaan yleensä se on sekä pastöroitu (=kuumennettu) että homogenoitu (maidon rasva pilkottu) ja siihen on  lisätty D-vitamiinia.

Lasillisesta maitoa saa 2 mikrogrammaa D-vitamiinia. Jos olet "maitokissa" ja juot päivässä 5 lasillista maitoa,  niin eipä tarvitse D-vitamiinitabletteja nappailla*).

Kauppojen hyllyihin on tullut maidon rinnalle maitojuoma, joka ei olekaan enää pelkästään maitoa. Maito-nimitystä ei saa käyttää tuotteista, joihin on lisätty jotain muuta ainetta (ei koske vitamiineja). 

Kaupoista löytyy maitojuomaa usealta valmistajalta. Esimerkiksi maitojuomassa Valiolla on maidon ja D-vitamiinin lisäksi maitovalmistetta, Milbonalla maitopohjaista kivennäisvalmistetta. Mitä on Valion arki-maidoissa käyttämä maitovalmiste? Asia kiinnosti minua ja otin yhteyttä Valioon ja kysyin:

Mitä on maitovalmiste?

Miten se valmistetaan?

Kuinka paljon maidossa on maitovalmistetta?

Seuraavassa sanatarkka vastaus Valiolta kysymyksiini:
"Maitovalmiste tarkoittaa rasvatonta maitoa, josta proteiini on poistettu, ja sekoittamalla tätä maitovalmistetta pastöroituun maitoon, saadaan proteiinipitoisuudeksi haluttu määrä.
Proteiinivakioinnissa pastöroituun maitoon lisätään maitovalmistetta sen verran, että saadun maitojuoman proteiinipitoisuudeksi tulee 3,0 g / 100 g.
Tuote on vakioitu proteiinipitoisuutensa osalta alemmalle tasolle, jolloin vakioinnista yli jäävä osuus proteiinia on hyödynnettävissä muihin tarkoituksiin.
Valitettavasti tämän enempää tietoa valmistuksesta meillä ei ole saatavilla."

Jos hieman tulkitsen asiaa: Valio ei halua kertoa maitojuoman valmistusprosessia eikä määrää maitojuomassa. Valmistusprosessihan voi olla sen luonteinen, että lopputuotteeseen voi muodostua muitakin aineita kuin vain toivottuja.
Maitovalmisteen määrän ilmoittamatta jättäminen taas voi viitata siihen, että sitä ei ole ihan vähän.
Yleensä tällaisiin ratkaisuihin päädytään nii ssä tilanteissa, joissa jonkin muun tuotteen valmistusprosessissa syntyy jotain tuotetta, jota ei tarvita ko. tuotteessa ja tälle "ylijäämälle" keksitään muuta käyttöä.

Milbonan osalta en ole selvittänyt tarkemmin maitopohjaisen kivennäisvalmisteen käyttöä. Mieleeni tuli kuitenkin jostain syystä ajatus, että mahtaako tämä valmiste olla samaa, mitä Valiokin käyttää arkimaidossaan.

Halvempi hinta maitojuomalle selittynee maitovalmisteen käytöllä.
Miksi ostaa maidonkaltaista tuotetta (fuskua), kun kaupan hyllyllä on aitoakin -siis tolkun tuotetta.

*)Tässä D-vitamiinin käyttösuositukset d-vitamiini.fi sivustolta:
1) Suomessa suositellaan D-vitamiinivalmisteen ympärivuotista käyttöä 2 viikon ikäisestä 2-vuotiaaksi 10 mikrog/vrk ja 2–18-vuotiaille 7,5 mikrog/vrk.
2) 7,5 mikrog päivittäistä D-vitamiinilisää suositellaan käytettäväksi lokakuun alusta maaliskuun loppuun, jos ei säännöllisesti käytetä vitaminoituja maitovalmisteita, ravintorasvoja tai kalaa. 
3) Yli 60-vuotiaille suositellaan 20 mikrog/vrk D-vitamiinilisää ympäri vuoden.
4) Raskaana oleville ja imettäville suositellaan 10 mikrog/vrk D-vitamiinilisää ympäri vuoden.

Mansikkakeitto/-kiisseli - nimikö enne?

Mansikkakeitto/-kiisseli  - nimikö enne?

Mansikkakeitosta tai -kiisselistä tulvii mieleen kuva mansikan tuoksuisesta ja makuisesta,  rakenteeltaan mansikkasosemaisesta punaisesta jälkiruoasta tai välipalasta. Keitto on ohuempaa ja kiisseli taasen kiinteämpää.

Alarivissä vasemmalta Valio ja omatekoinen 11% mansikkaa.
Ylhäällä vasemmalla omatekoinen 8.7% mansikkaa ja K Menu

Hankin kaupasta kaksi mansikkakeittoa: K Menu(sokeriton,1 litran pakkaus)  ja Valion mansikkakeitto (1 litran pakkaus) sekä Pirkka mansikkakiisselin (1 litran pakkaus).Lisäksi valmistin mansikkakeittoa  mansikkamäärillä eli 8,7 % ja 11 %. Nesteenä käytin laimennettua sokeroitua  sekamehua ja saostavana aineena perunajauhoja.

 

Testasimme mansikkakeittojen (Valio, K Menu ja 2 itse tehtyä)) makua, ulkonäköä ja rakennetta asteikolla erittäin huono, melko huono, menettelee, hyvä, erinomainen. Sokeriton K Menu sai erittäin huonon arvion ("karmea"), Valion mansikkakeitto sai arvion menettelee ja itse tehdyt arvion hyvä. Erinomainen tulos olisi edellyttänyt mansikkapitoisuuden nostoa.Siis selvästi mansikasta on pihistetty maistumisen kustannuksella, jos pitoisuus on vain noin 10 %:n luokkaa. Katsaus tuoteselosteeseen paljastaa miten saadaan aikaan pistävä maku, kuvottava tunne, puistatuksia, haalea väri.

Taulukko:  

	K Menu		Valio		Pirkka
	Mansikkakeitto		Mansikkakeitto		Mansikkakiisseli
	sokeriton
	vesi		vesi		vesi
	mansikkasose 8 %		mansikoita 11 %		täysmehut tiivisteestä
	tiivisteestä valm.		sokeri		(omena, rypäle, mansikka
	mustaher.täysmehu 2 %		rypäletäysmehutiiviste		seljanmarja)
	sakeuttamisaineet		sakeuttamisaineet		sokeri
	(muunnettu maissitärkkelys		(muunnettu maissitärkkelys,		mansikkasose
	guarkumi)		guarkumi)		sakeuttamisaineet
	happamuudensäätöaine		happamuudensäätöaine		(muunnettu peruna-
	(sitruunahappo)		(sitruunahappo)		tärkkelys, pektiini,
	C-vitamiini		C-vitamiini		ksantaanikumi)
	aromi				happamuudensäätöaine
	makeutusaineet				(sitruunahappo)
	(aspartaami, asesulfaani K				C-vitamiini
	väri (E160 a)				aromi
					(mansikkaa 8,7 %)
	Energia 34 kJ/100 ml		Energia 170 kJ/100 g		Energia 330 kJ/100 ml
	8 kcal/100 ml		40 kcal/100 g		77 kcal/100 ml
					(sokereita 17 g/100 ml)

Tuotekehittelyä siis riittää ja varmaan lainsäädäntökin vaikuttaa lepsulta  suhteessa nimen käyttöön. 

Itse tehden päästään vain viidellä aineella.  Valmistus aloitetaan lisäämällä kattilaan kylminä vedellä laimennettu sokeroitu sekamehu ja perunajauhot. Mehu voi olla hiukan laimeampaa kuin juomaksi tarkoitettu mehu. Perunajauhoja käytän keittoon 2-3 rkl nestelitraa kohden  ja kiisseliin 4-5 rkl nestelitraa kohden. Seosta kuumennetaan hellalla ja sekoitetaan koko ajan. Saostunut seos saa kuplahdella enintään parin minuutin ajan. Näin lopputulos on sileää ja kirkasta eikä venyvää liisteriä. 
Kotimaiset mansikat soseutetaan sauvasekoittimella ja lisätään valmiiseen saostettuun pohjaan. Mansikkamäärä on noin puolilitraa /1 litra nestettä. Näin tulee nautittavin lopputulos. Niin ja lopuksi kannattaa maistaa, onko makeus sopivaa. 

Jotta nimi olisi enne, sen lupaamaa raaka-ainetta tulee olla kunnolla. Tällöin maku ja rakenneominaisuudet vastaavat kuluttajan mielikuvaa.

Aurinkoa vai puolipilvistä - Kaali/porkkana/ananassalaattia

Aurinkoa vai puolipilvistä - Kaali-porkkana-ananassalaattia

Yllämainittu salaatti löytyy usein kaupan hyllystä nimellä Aurinkosalaatti. Ainesosat viittaavat perinteiseen kaali-porkkanasalaattiin, jota on maustettu lisäämällä ananasta. Tähän salaattiin on lisätty öljykastike. Coleslaw, joka on hyvin samanlainen salaatti raaka-aineiltaan, sisältää sen sijaan majoneesi-, kermaviili- tai jogurttikastikkeen.

 Ja kyllähän tällainen perussalaatti on hyvää ruoan lisäkettä. Itse tehtynä vieläkin maukkaampaa kuin kaupanhyllystä ostettuna, mutta aina ei aika riitä kaikkeen.

Aurinkosalaattia saa kaupasta ainakin Saarioisilta,  HK:lta ja S-kaupan Rainbow-merkkisenä. Halvimman ja kalleimman välinen hintaero on huomattava. Kallein maksaa tuplasti enemmän halvimpaan verrattuna. Onko tuotteissa niin paljon eroa, että kalliimpikin tuote on hintansa väärti? Yksiselitteinen vastaus on: kyllä on. Verrattaessa Saarioisten salaattia kahteen muuhun huomaa, ettei tuotteeseen ole tarvittu juurikaan muita kuin perussalaatin raaka-aineita. HK:n ja Rainbow-merkkiseen salaatteihin on  sen sijaan lisätty rutkasti aineita, jotka keinotekoisesti parantavat rakennetta ja lisäävät säilyvyyttä (myyntiaikaa) ja jopa lisäävät painoa (vesi).


Valmistusaineita tarkasteltaessa huomaa, että kaikissa kolmessa on valkokaalia, porkkanaa ja ananasta. Eniten kaalia, sitten porkkanaa ja ananasta. Valmistusaineethan on lueteltu suuruusjärjestyksessä tuotepakkauksessa. Aine, jota on eniten, on siis ensimmäinen ja aine, jota on vähiten, on viimeinen.

Aurinkosalaatit erottaakin toisistaan aineet, joita salaattiin on lisätty sakeuttamaan ja lisäämään säilyvyyttä. Kalleimmassa tuotteessa (Saarioinen) on vain yksi lisäaine: säilöntäaine kaliumsorbaatti, HK:n salaatissa on 4 lisäainetta ja Rainbow-merkkisessä 5 lisäainetta.

Lisäaineiden avulla saadaan tuotteelle pitkä jälleenmyyntiaika ja varmistetaan, että tuote näyttää hyvältä loppuun asti.

Käytetyt lisäaineet sinällään ovat sallittuja, mutta maailmalla tehdyissä tutkimuksissa on löydetty viitteitä lisäaineiden haittavaikutuksista. Lisätietoja voit hakea ekoodit.fi sivustolta, josta löytyy viittauksia artikkeleihin ja tutkimuksiin kunkin lisäaineen osalta.

Maalaisjärki sanoo, että mitä enemmän aitoja raaka-aineita ja mitä vähemmän lisäaineita - sitä parempi tuote.

Tuotteissa käytetyt lisäaineet:
Happamuudensäätöaine: E330 sitruunahappo 
Hapettumisenestoaine: E300 askorbiinihappo
Sakeuttamisaine:
E415 ksantaanikumi
Säilöntäaineet:

E202 kaliumsorbaatti
E211 natriumbentsoaatti (kiistanalainen)

Tässä itse tehty salaatti. Salaattiin on käytetty 350 g valkokaalia, 250 g porkkanaa ja yksi pieni ananasmurskapurkki. Kastikkeeksi on tehty ranskalainen öljykastike, jossa viinietikan tilalla on sitruunaa ja sokerin tilalle lisätty hunajaa. Tästä määrästä tuli "iso" salaatti, josta riittää suuremmallekin porukalle.

Miksi lähdemme pitämään uutta blogia?

Miksi lähdemme pitämään uutta blogia?

Olemme aloittaneet tämän blogin pitämisen huhtikuussa 2015. Impulssina siihen on ollut, että emme ole olleet tyytyväisia kaikesta kaupasta ostamaamme. Erityisesti olemme kiinnittäneet huomiota tuotteiden teolliseen makuun ja oikeiden raaka-aineiden käyttöön tuotteissa. Teollinen maku totuttaa meidät vääriin makuihin. Usein koemme nuo maut tympäännyttävinä tai pistävinä tai etovina. Etenkin lapset reagoivat herkästi vastenmielisiin makuihin.

Miksi valmistajat haluavat tarjoilla meille "kemiallisia cocktaileja" aitojen raaka-aineiden kustannuksella. Hinnalla tätä asiaa ei selitetä, koska saatavilla on perusraaka-aineisiin pohjautuvia hyvänmakuisia elintarvikkeita.

Kuluttajan näkökulmasta lainsäädäntö sallii sellaisten nimien käyttämisen, joka johtaa kuluttajaa harhaan, Markkinoilla on tuotteita, joissa nimenmukaista raaka-ainetta ei ole nimeksikään. Lisäksi pakkausten tuoteselosteiden käytettävyys ostotilanteessa on huono, koska pienet tekstit ja värilliset tekstipohjat hankaloittavat tiedon saantia.

Eksymme myös käsittelemään sellaisia ruoanvalmistuksessa tarvittavia pieniä tai suuria tavaroita, jotka olemme itse havainneet hyviksi tai huonoiksi apuvälineiksi. Kaikki esittämämme tieto on täysin ei-kaupallista ja perustuu asioihin, jotka itse olemme kokeneet ja joihin itse uskomme arjessa.

Yllä mainittuja asioita aiomme ruotia tulevissa postauksissamme. Ensimmäisessä varsinaisessa postauksessa analysoimme Aurinkosalaattia ja sen sisältöä.

Helsingissä  11 päivänä huhtikuuta 2015

Eila ja Kati