Maitoa vai maitojuomaa

Maitoa vai maitojuomaa

Maitoa käytetään Suomessa paljon ruokajuomana ja mielikuva, joka siitä annetaan, viittaa Suomen vehreään luontoon. Suuri kohu nousi jokin aika sitten, kun Arla toikin kauppoihin ruotsalaista maitoa. Tämä nosti lähes kansanliikkeen suomalaisen maidon puolesta.

Nykyisin maito ei ole ihan ”sitä ihteään”,vaan yleensä se on sekä pastöroitu (=kuumennettu) että homogenoitu (maidon rasva pilkottu) ja siihen on  lisätty D-vitamiinia.

Lasillisesta maitoa saa 2 mikrogrammaa D-vitamiinia. Jos olet "maitokissa" ja juot päivässä 5 lasillista maitoa,  niin eipä tarvitse D-vitamiinitabletteja nappailla*).

Kauppojen hyllyihin on tullut maidon rinnalle maitojuoma, joka ei olekaan enää pelkästään maitoa. Maito-nimitystä ei saa käyttää tuotteista, joihin on lisätty jotain muuta ainetta (ei koske vitamiineja). 

Kaupoista löytyy maitojuomaa usealta valmistajalta. Esimerkiksi maitojuomassa Valiolla on maidon ja D-vitamiinin lisäksi maitovalmistetta, Milbonalla maitopohjaista kivennäisvalmistetta. Mitä on Valion arki-maidoissa käyttämä maitovalmiste? Asia kiinnosti minua ja otin yhteyttä Valioon ja kysyin:

Mitä on maitovalmiste?

Miten se valmistetaan?

Kuinka paljon maidossa on maitovalmistetta?

Seuraavassa sanatarkka vastaus Valiolta kysymyksiini:
"Maitovalmiste tarkoittaa rasvatonta maitoa, josta proteiini on poistettu, ja sekoittamalla tätä maitovalmistetta pastöroituun maitoon, saadaan proteiinipitoisuudeksi haluttu määrä.
Proteiinivakioinnissa pastöroituun maitoon lisätään maitovalmistetta sen verran, että saadun maitojuoman proteiinipitoisuudeksi tulee 3,0 g / 100 g.
Tuote on vakioitu proteiinipitoisuutensa osalta alemmalle tasolle, jolloin vakioinnista yli jäävä osuus proteiinia on hyödynnettävissä muihin tarkoituksiin.
Valitettavasti tämän enempää tietoa valmistuksesta meillä ei ole saatavilla."

Jos hieman tulkitsen asiaa: Valio ei halua kertoa maitojuoman valmistusprosessia eikä määrää maitojuomassa. Valmistusprosessihan voi olla sen luonteinen, että lopputuotteeseen voi muodostua muitakin aineita kuin vain toivottuja.
Maitovalmisteen määrän ilmoittamatta jättäminen taas voi viitata siihen, että sitä ei ole ihan vähän.
Yleensä tällaisiin ratkaisuihin päädytään nii ssä tilanteissa, joissa jonkin muun tuotteen valmistusprosessissa syntyy jotain tuotetta, jota ei tarvita ko. tuotteessa ja tälle "ylijäämälle" keksitään muuta käyttöä.

Milbonan osalta en ole selvittänyt tarkemmin maitopohjaisen kivennäisvalmisteen käyttöä. Mieleeni tuli kuitenkin jostain syystä ajatus, että mahtaako tämä valmiste olla samaa, mitä Valiokin käyttää arkimaidossaan.

Halvempi hinta maitojuomalle selittynee maitovalmisteen käytöllä.
Miksi ostaa maidonkaltaista tuotetta (fuskua), kun kaupan hyllyllä on aitoakin -siis tolkun tuotetta.

*)Tässä D-vitamiinin käyttösuositukset d-vitamiini.fi sivustolta:
1) Suomessa suositellaan D-vitamiinivalmisteen ympärivuotista käyttöä 2 viikon ikäisestä 2-vuotiaaksi 10 mikrog/vrk ja 2–18-vuotiaille 7,5 mikrog/vrk.
2) 7,5 mikrog päivittäistä D-vitamiinilisää suositellaan käytettäväksi lokakuun alusta maaliskuun loppuun, jos ei säännöllisesti käytetä vitaminoituja maitovalmisteita, ravintorasvoja tai kalaa. 
3) Yli 60-vuotiaille suositellaan 20 mikrog/vrk D-vitamiinilisää ympäri vuoden.
4) Raskaana oleville ja imettäville suositellaan 10 mikrog/vrk D-vitamiinilisää ympäri vuoden.